SARJAKUVA JA LANGFORD 1/02

Vinhaa! Michael Moorcockin samannimiseen Jerry Cornelius -romaaniin pohjaava Final Programme on nyt julkaistu dvd-muodossa. Aiemminhan tämä Avengers-televisiosarjasta ja Abominable Dr. Phibesista tutun Robert Fuestin ohjaama kulttipätkä on ollut hyvinkin vaikeasti saatava harvinaisuus.

Moorcock itse on ilmoittanut vihaavansa tätä vuonna 1973 valmistunutta adaptaatiota. Onkin pakko myöntää, että filmi ei tavoita aitojen Cornelius-kertomusten (ks. TV 4/87) vangitsevaa tunnelmaa, vaikka juonirunko onkin kaivettu romaanista suhteellisen uskollisesti. Myös pääosanesittäjä Jon Finch on ulkoisesti hyvin Jerry Corneliuksen oloinen, joskaan hänen näyttelijäntyönsä ei täysin vakuuta – mikä on näin karismaattisen henkilöhahmon kohdalla paha moka.

Hieman hämärästi toteutetussa tarinassa Jerry Cornelius ryhtyy omien motiiviensa takia avustamaan kolmen tiedemiehen ja naispuolisen, rakastajansa todellakin loppuun asti imevän tietokone-ekspertin (Jenny Runacre) ryhmää. Tavoitteena on anastaa Jerryn vastikään kuolleen isän tutkimustulokset sekä vapauttaa tämän sisko monin tavoin ansoitetusta talosta, jota pitää hallinnassaan Corneliuksen huumeisiin seonnut velipuoli. Sekä lopulta luoda kuolematon, androgyyni ja itsekseen lisääntyvä yli-ihminen, uusi messias, jossa yhtyvät ihmiskunnan kaikki tieto sekä henkinen ymmärrys.

Elokuvan kunnianhimoinen pyrkimys älylliseen sisältöön sortuu siihen tosiasiaan, että juonen yksityiskohdat on jätetty turhankin vähille selittelyille – tapahtumia on vaikea ymmärtää, mikäli ei ole lukenut alkuperäistä kirjaa. Tavanomaiset kaavat hylätään myös visuaalisessa asussa, jossa yhdistellään kokeellisesti erilaisia psykedeelisiä kuva-, väri- ja äänitehosteita. Tulos muistuttaa paikoin jopa taide-elokuvaa, vaikka budjetin pienuus tekeekin osan efekteistä aika naurettavan näköisiksi.

Kaikkine epäonnistumisineenkin Final Programme on mielenkiintoinen teos, joka rohkeasti kulkee aivan omia polkujaan.

Leffa •••
Kuva ••••
Lisät ••

Lisukepuoleltaan tämä dvd ei sitten ole yhtä rikas kuin itse elokuva. Trailerin, tv-mainoksen ja ohjaajan oivan esittelyn lisäksi mukana on ainoastaan Fuestin ja Runacren kommenttiraita. Se tosin valottaa filmin syntyprosessia alusta alkaen, eikä keskity pelkästään kuvassa näkyvien asioiden kommentointiin.

Faust: Love of the Damned
(Jenkkiversio)

David Quinnin ja Tim Vigilin Faust-sarjakuva (ks. TV 1/90) oli yksi 1980- ja 1990-lukujen vaihteen suurimpia independent-hittejä – räävitöntä seksiä ja väkivaltaa purskuava hillitön tykitys, jolle ei ole löytynyt vertaista sittemminkään. Elokuvaversiota aiheesta on yritetty saada liikkeelle viimeiset kymmenen vuotta. Esimerkiksi Stuart Gordonin suunnitelmat kariutuivat kuitenkin siihen, että kaikki näyttelijät, joita hän lähestyi käsikirjoituksen kera, kieltäytyivät osallistumasta näin vastenmieliseen projektiin. Kesti siis aina vuoteen 2000 asti ennen kuin Faust nähtiin valkokankailla – Espanjassa kuvattuna ja Brian Yuznan ohjaamana. Valitettavasti vain lopputulos ei ole alkuunkaan alkuteoksen arvoinen.

Leffan pääosassa on demonimaiseen kumisankariasuun sonnustautunut John Jasper, joka on aseistautunut kämmenselkiin kiinnitetyillä pitkillä veitsenterillä. Hautoessaan aikanaan itsemurhaa hän kohtasi salaperäisen herra M:n. Tämä tarjosi hänelle mahdollisuutta kostaa tyttöystävänsä tappajille – eikä sen kunniaksi tarvinnut muuta kuin luopua sielustaan. Jasper ei kuitenkaan ollut aivan niin helposti muovattavissa tunteettomaksi suolisiepoksi kuin mitä M oli toivonut, joten nyt hän vaeltaakin kaduilla pahiksia lahdaten. Ja juonikuvioihinhan kuuluvat tietysti myös naispsykiatri, johon Jasper rakastuu, sekä M:n johtama salaseura, joka on messuamassa helvetin demonia takaisin maan päälle...

Toki elokuva sisältää mieltäylentävät määrät irtopäitä ja sadomasokismia, mutta löysän toteutuksen, naurettavien tehosteiden ja surkeiden näyttelijäsuoritusten takia nämäkään eivät pahemmin jaksa innostaa. Lisäksi brutaalilla sex & violence -osastolla ollaan miljoona mailia sarjakuvasta jäljessä. Siinä missä sarjis oikein hekumoi äärimmäisellä inhorealismilla, jää tämä kesytetyksi pintaraapaisuksi – kadottaen näin koko touhun pääideologian sekä siinä piilevän filosofian.

Leffa ••
Kuva •••
Lisät ••

Viisi Yuzna-leffojen traileria sekä kaksi kommenttiraitaa, joissa hemmot eivät pahemmin jaksa suitaan aukoa.

DVD-ARVOSTELUT JATKUVAT TÄHTIVAELTAJA 1/02:ssa. MUKANA mm. RING 0, RING VIRUS, CITY OF LOST SOULS, TOTORO, RETURN OF THE KING (Tolkien!), SHREK ja KILLERS FROM SPACE. KAMAA 10 SIVUN EDESTÄ!