SARJAKUVA JA LANGFORD 1/02

Tom Cruisen pärställä markkinoitava jenkkiläinen uusintaversio espanjalaisohjaaja Alejandro Amenábarin elokuvasta Abre los ojos äimistyttää monellakin tavalla. Ensinnäkin se on hyvä. Toiseksi se on parempi kuin alkuteos. Ja kolmanneksi se on scifiä.

Leffa käynnistyy kuva-ajolla, jonka kuiskaava ääniraita luo aavemaista tunnelmaa. Fiilis vain tiivistyy, kun Cruipan esittämä päähenkilö, ökyrikas perintövesa, ajaa autonsa New Yorkin autiutta huokuville kaduille – näkymä on kuin Omega Manista potenssiin kymmenen. Kun katsojan todellisuudentaju on näin saatu järkytettyä turvallisilta raiteiltaan, ei hän enää missään vaiheessa voi luottaa siihen, että erottaa unen reaalimaailmasta. Silti filmi onnistuu hämäämään ja yllättämään.

Pintatasoltaan elokuva kertoo huolettoman hulivilipojun elämänsuunnan päälaelleen kääntävästä kolmiodraamasta. Sen keskipisteinä ovat sänkykaveri Cameron Diaz, joka kaipaisi suhteelta paljon enemmän, sekä älyllisestikin kiehtova Penélope Cruz, josta saattaisi olla siksi oikeaksi. Jokin menee kuitenkin pahasti pieleen, sillä välähdykset tulevasta näyttävät kasvonaamioon sonnustautuneen miehemme vankilapsykiatrin (Kurt Russell kerrankin aikuisessa roolissa) hoteissa...

Ja tuo kaikki on vasta alkua arvoitukselliselle tarinalle, joka rikkoo toden ja harhan rajoja kuin Philip K. Dick konsanaan. Vetää maton katsojan alta älykkäästi kerran jos toisenkin.

Juonellisesti Cameron Crowen versio kulkee hyvinkin uskollisesti Amenábarin jalanjäljillä. Se on kuitenkin kerronnaltaan sekä äänitaustaltaan huomattavasti tehokkaampi ja nostaa terävästi kirjoitetulla dialogillaan alkuperäisen elokuvan hieman tylsätkin kohtaukset vetäviksi. Myös näyttelijätyö päihittää esikuvansa, vaikka Cruisen osalta sitä saattaakin olla vaikea uskoa – ja Cruz vetää molemmissa leffoissa osansa läpi yhtä suvereenisti.

Tähän loppuun himottaisi heittää vertailuja useampaankin scifi-ihmisten suosikkielokuvaan, mutta jätänpä nyt tekemättä. Näin paljastuisi aivan liikaa, mistä Vanilla Skyssa on oikein kysymys. Se on jokaisen nähtävä puhtain silmin. Kokeile vaikka.

Toni Jerrman - 4 tähteä

Night Visions - Back to Basics

Helmikuussa järjestettiin Helsingissä jo kahdestoista Night Visions -elokuvatapahtuma sitten vuoden 1997. Viime aikoina festivaalit on pidetty Maxim-teatterin hulppeissa tiloissa, mutta nyt palattiin juurille eli Kino Engelin kodikkaisiin tunnelmiin.

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä oli tarjolla yli kymmenen elokuvaa, joukossa uutuuksia (13 Ghosts...), klassikoita (Peeping Tom...) ja aitoa trashia (She Devils on Wheels...). Valikoimista kolme leffaa oli kuitenkin ylitse muiden. Niistä mielettömimpänä kaappauksena Takashi Miiken tuore tykitys Ichi the Killer.

Ichi perustuu Hideo Yamamoton mangaan, mutta tämä filmiversio on kyllä täyttä Miikeä: brutaalin väkivallan sekä ihastuttavien ylilyöntien yhdistelmä, jossa hyvän maun rajapyykeistä ei ole kuultukaan. Jo leffan aloitus karkottaa taatusti teattereista kaikki hienohelmat, sillä siinä hakataan naista sellaiseksi muusiksi, että pahalta tuntuu – ja touhua tirkistelee käteen vetävä nuorukainen, jonka spermasta sitten nousevat ylös elokuvan alkutekstit!

Kyseinen masturbaattori on filmin päähenkilö, josta tietämättään on tehty pirullisen tehokas tappokone. Hänelle on mm. syötetty vääriä muistoja lapsuuden julmista kiusaajista, ja kun näitä traumanappeja painelee oikealla tavalla, mies syöksyy mustassa kumiasussaan lahtaamaan vaikka huoneellisen gangstereita. Raivokohtausten aikana häntä ei pidättele mikään ja veri, suolet ja irtojäsenet sen kuin lentelevät. Ja lentelevätkin oikein urakalla, sillä kasvoja, käsiä sekä jalkoja on ollut ympäriinsä heittelemässä varmaan kokonainen armeijaosasto ja verta pumppaillaan kaulavaltimoista puutarharuiskuilla!

Mutta ei tämä vielä mitään, sillä leffan toinen keskeinen hahmo on sadomasokistinen arpinaama-yakuza, jonka suu vääntyy todella maireaan irvistykseen auki leikattujen poskien ansiosta. Hän on myös kiinnostunut kidutuksen jalosta taidosta. Epäillyt vain jättimäisillä koukuilla selästään kattoon riippumaan ja sitten kaadellaan tulikuumaa öljyä päälle!

Ichi the Killer pursuaa sairasta huumoria, visvaista verimössöä sekä mielipuolisia henkilöitä, jotka etsivät paikkaansa tässä maailmassa. Kerrankin meillä on sankari, jolle edes lasten murhaaminen ei ole liian vähäpätöinen saavutus. Sankari, joka on päästään niin sekaisin, ettei edes tajua, mikä panee hänet tikittämään. Ja niin oudolta kuin se kuulostaakin, Ichi on lopultakin kertomus ihmisyydestä, rakkauden kaipuusta sekä niistä mekanismeista, jotka meitä kaikkia ohjaavat. Toki synkkä ja lähes toivoton, mutta kuitenkin.

LISÄÄ ELOKUVA-ARVIOITA JA NIGHT VISIONS -LEFFOJEN LÄPIKÄYNTIÄ TÄHTIVAELTAJA 1/02:ssa. MUKANA mm. THE OTHERS, K-PAX, CHOSEN SURVIVORS JA DRACULA: THE DIRTY OLD MAN!