|
|
Ihmeen
tuntua täydellä arsenaalilla tykitettynä. Goottilaisia
katedraaleja muistuttavia avaruusarkkeja, vieraiden sivilisaatioiden
valtavia artifakteja ja tuhatvuotisia salaisuuksia. Alastair
Reynoldsin romaanien tunnelma on kuin rappioituneen Rooman
viimeisistä päivistä ja lähestymistapa
kuin vetävimmistä noir-dekkareista.
Brittiläinen science fiction elää tällä
hetkellä laadullista ja kaupallista kulta-aikaansa. Uusien
mielenkiintoisten kirjailijoiden romaaneja julkaistaan tasaiseen
tahtiin, ja monet heistä onnistuvat tavoittamaan kustantajien
ja sitä myöten suuren lukijakunnan huomion myös
ison veden takana Amerikassa. Tämän tulokaskaartin
yhtenä kirkkaimmista nimistä loistaa kybergoottilaisen
avaruusoopperan mestari Alastair Reynolds.Aloitit kirjailijan
urasi lähinnä novellistina ja kymmenen vuoden ajan
toimit pääsääntöisesti lyhyen formaatin
ja Interzonen parissa. Miksi ihmeessä esikoisromaani
Revelation Spacen ilmestyminen kesti niin pitkään?
Se nyt oli enimmäkseen sellaista erehdysten komediaa...
Itse asiassa ryhdyin kirjoittamaan ensimmäistä romaaniani
jo 13-vuotiaana, ja sain sen valmiiksi, kun olin kuusitoista.
Toisen romaanini kirjoitin 18-vuotiaana. Missään
vaiheessa tarkoituksenani ei kuitenkaan ollut yrittää
myydä niitä kustantajille, ne olivat pikemminkin
pelkkiä harjoituksia. Niiden jälkeen ajatus romaanin
kirjoittamisesta ei ainakaan enää pelottanut. Vaikka
urakka tuntuu kuinka loputtomalta, huomasin, että jos
vain tarpeeksi jaksaa, niin kyllä se ennen pitkää
valmistuu.
Novelleja ryhdyin kirjoittamaan Interzoneen noin 19-vuotiaana
ja työskentelin samaan aikaan taas uuden romaanin parissa.
Kun Interzone-urani lähti kunnolla käyntiin joskus
vuonna 1990, ilmassa oli muutenkin brittiläisen science
fictionin elpymisen merkkejä. Sellaiset nimet kuin Keith
Brooke, Eric Brown ja Paul McAuley olivat jo lyöneet
itsensä läpi.
Samoihin aikoihin myös erään kustantajan edustaja
lähestyi minua ja tiedusteli, löytyisikö minulta
romaania. Sanoin, ettei vielä mitään täysin
valmista, joten he pyysivät joitain näytekappaleita.
Lähetin muutaman, ja kustantajan reaktio oli, että:
"Tämä ei ole ihan vielä valmista tekstiä,
mutta palataan asiaan jonkun vuoden kuluttua." Minusta
se oli hyvin suorasukaista ja rehellistä heidän
taholtaan.
Sitten muutin Hollantiin, ja aloilleen asettumiseen sekä
käytännön asioiden hoitoon vierähti muutama
vuosi. Lopulta saatoin taas keskittyä romaanin puurtamiseen
novellikirjoittelun ohessa. Tammikuussa 1997 valmistui sitten
teos, josta lopulta tuli Revelation Space. Lähetin siitä
näytekappaleita Gollanz-kustantamolle, jota Paul McAuley
oli suositellut, koska se kustansi myös hänen kirjojaan.
Ja nyt alkavat ne hupaisat pikku mokat...
Odotin kustantajalta vastausta noin vuoden, sillä päätin
olla kärsivällinen ja painostamatta heitä liikaa.
Lopulta keräsin rohkeuteni ja tiedustelin varovasti kirjeitse,
saivatko he koskaan lähettämiäni näytekappaleita.
Kustantaja vastasi melkein välittömästi: "Joo,
joo, ne olivat hyviä. Missä se pyytämämme
koko romaani oikein viipyy?" Minä vastasin, että
en ole tuollaista pyyntöä koskaan saanutkaan. No,
he ryhtyivät tonkimaan toimistoaan ja löysivät
lopulta minulle osoitetun kirjeen, jota ei ollut koskaan edes
postitettu!
Voi perkeleen helvetti, vuosi turhaa odottelua... oli tietysti
ensi reaktioni. Sain romaanin lopulta lähetettyä
heille vuoden 1998 alussa, ja sitten Gollanzilla alkoi mennä
huonosti. Kustantamo myytiin isommalle konsernille, Orion
Books Ltd.:lle, ja uusien kirjojen kustannustoiminta pantiin
jäihin vähäksi aikaa.
Loppujen lopuksi viivytys oli kuitenkin hyvä asia. Sillä
kuten kustannustoimittajani minulle myöhemmin kertoi,
Gollanz ei koskaan julkaissut paksuja kirjoja. Joten Revelation
Spacen muhkea koko olisi varmastikin tuottanut heille ongelmia.
Orionilla taas ei ollut mitään vaikeuksia sen seikan
suhteen.
Kun kirja lopulta tuli ulos, koko touhuun oli vierähtänyt
10 vuotta. Vaikka ei se ihan niin pitkältä ajalta
tuntunut. Olenhan aina yrittänyt vakuutella itselleni,
ettei minulla ole mikään epätoivoinen kiire
tulla romaanikirjailijaksi. Onhan minulla päivätyöni
ja voin aina kirjoittaa novelleja.Hannu Blommilan paperille
kirjaama Alastair Reynoldsin esittely ja laaja haastattelu
jatkuu
Tähtivaeltaja 1/03:ssa. Reynolds kertoilee
mielenkiintoisia niin urastaan, vaikutteistaan, teoksistaan
kuin scifistä ylipäätään.
Mukana myös Reynoldsin novellisuomennos!
|
|
