|
Vaikka tieteiskirjallisuuden juuret ulottuvat pitkälle
historian hämäriin ja genren ensimmäinen
kukoistuskausi koettiin jo 1800-luvun lopulla (tekijäniminä
mm. Edgar Allan Poe, Mary Shelley, Jules Verne ja H.G. Wells),
muodostui scifistä juuri 1900-luvulla aikansa merkittävin
tulkki. Viime vuosisadan teknisten ja yhteiskunnallisten
myllerrysten myötä kiinnostus tulevaisuuteen,
tarve analysoida tapahtuneita muutoksia sekä tilaus
kehitystä visioivalle kirjallisuudelle kasvoi kasvamistaan.
Perinteinen realistinen romaanitaide ei pysynyt enää
kärryillä ihmiselämän kokemissa mullistuksissa
ja uudet sukupolvet janosivat mielikuvituksellisia seikkailuja,
rohkeita spekulaatioita ja eteenpäin katsovia ajatuksia.
Vuosisadan mittaan tapahtuneet muutokset ovat tietysti
vaikuttaneet myös tieteiskirjallisuuden tyyleihin ja
teemoihin. Kun vielä 1900-luvun alkupuolella uskottiin
vakaasti tieteen ja tekniikan kaikkivoipaisuuteen syrjäytti
pessimismi myöhemmin kritiikittömän ihailun.
Tajuttiin, että kaikella kehityksellä on niin
hyvät kuin huonotkin puolensa - ehkei kaikki mikä
kiiltää olekaan täyttä kromia.
Alkujaan tekniikan ja luonnontieteiden ympärillä
painiskeleva tieteiskirjallisuus alkoi myös vuosisadan
puolivälin jälkeen saada yhä vahvemman otteen
inhimillisen elämän kulttuurillisista ympäristöistä
ja sen psykologisista ja filosofisista puolista. 1960- ja
1970 -lukujen taitteessa scifiin tarttuivat rankalla kädellä
niin ihmisten sisäavaruuksien tutkailijat, yhteiskuntakriitikot
kuin feministitkin. Sitä myötä myös
genren kieli muuntui korkeakirjallisuuden vaatimusten mukaiseksi
ja science fiction heitti lopullisesti jäähyväiset
seikkailulliselle nuortenkirjaleimalleen.
1980-luvulla huomio kiinnitettiin tuloillaan olevaan tietoteknologiseen
vallankumoukseen ja luotiin pohjat virtuaaliselle netti-
ja kännymaailmalle, jossa nykyisin jo osin elämmekin.
Vuosisadan viime puoliskolla niitettiin sitten kypsää
satoa yhdistämällä kaikki aiemmat luomukset
kokonaisvaltaiseksi kirjallisuudeksi, jolle mikään
inhimillinen osa-alue ei ole vierasta. Vuosituhannen vaihteen
koittaessa scifi oli kasvanut rikkaaksi, monipuoliseksi
ja korkealaatuiseksi kirjallisuudeksi, jossa yksikin teos
kertoo enemmän ihmisistä ja maailmastamme kuin
vaikkapa koko Kalle Päätalon tuotanto yhteensä.
Tieteiskirjallisuuden ensimmäisen loiston vuosisadan
merkkiteokset on nyt valittu ja niiden seurassa onkin hienoa
siirtyä kohtaamaan uuden tuhatluvun mukanaan tuomat
haasteet. Seuraava Top 50 -lista on laadittu Suomen johtavien
scifi-asiantuntijoiden toimesta ja sen laajempi versio kirjaesittelyineen,
tulosanalyyseineen sekä Top 50-75 -paljastuksineen
on julkaistu Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/2000.
Osa kirjoista on selvityksineen esillä myös Lasipalatsin
näyttelyssä Finncon-viikonlopun ajan. Aihetta
syvennetään lisäksi Rexin pääsalissa
lauantaina 19.8. kello 14.30 alkavassa paneelikeskustelussa
Sata vuotta, täysin suotta? - 1900-luvun scifin tilinpäätös.
1900-luvun tieteiskirjallisuuden
Top 50:
(aakkostettuna kirjailijan nimen mukaan)
|
