Finncon -spesiaali 2/01

Mikäli Jackie Chanin, Bruce Leen ja Jet Lin elokuvat kiinnostavat, niin katse sietää suunnata Brittein saarille päin. Siellä on julkaistu vallan mainioita, hyvin lisukkein varustettuja sarjoja herrojen tuotannosta. Täytyy vain toivoa, että Future Filmin tulevat Suomi-versiot Chanin ja Leen elokuvista hakevat materiaalinsa tuosta ilmansuunnasta, sillä itse Hongkongissa tehdyt levyt eivät bonuksilla pahemmin juhli.

Jo viime lehdessä esitelty Terminatorin Special Edition on puolestaan suomalaisenakin lättynä ehdottomasti hankinnan arvoinen. Toisin on asian laita muiden Arska-uutuuksien eli Total Recallin, Commandon, Predatorin ja Red Heatin osalta. Niistä on nyt laskettu liikkeelle pelkät trailerilisukkeiset (no parissa myös mitätön Behind the Scenes -juttu) versiot. Kannattaa jättää hyllyyn pölyttymään, sillä tämän tasoiset klassikot ansaitsisivat – ja varmasti tulevat jatkossa myös saamaan – paljon paremman kohtelun.

Godzilla 2000 (Jenkkiversio)

Pois alta risut, männynkävyt ja amerikkalaiset kuvainraastajat, se ainoa oikea iso G on täällä taas! Elokuvahistorian suurin hirviö kolkuttelee Tokion portteja jo pitkälti toistakymmenennettä kertaa. Ja hän on ymmärrettävästikin vihainen.

Kumarruksena kohti koko Godzilla-ilmiön innoittanutta Beast from 20,000 Fathoms -leffaa, elokuva lähtee liikkeelle kohtauksella, jossa majakanvartija äityy ihmettelemään ikkunansa ulkopuolella olevaa laivaa. Kuinka kummassa alus voi olla kymmeniä metrejä merenpinnan yläpuolella? Ja näin jälleen kerran ulkomuodoltaan uusittu Godzilla astuu valokeilaan kokonainen laiva massiivisten leukojensa välissä.

Heti iskevän aloituksen jälkeen todistetaan muutenkin, että nyt ei olla tekemisissä minkään pehmolelu-Godzillan kanssa. Luvassa on pakoa ja paniikkia, kun majesteetillinen monsteri tallaa pikkukaupungin palasiksi edes huomaamatta jaloissaan vilistäviä ihmismuurahaisia. Tällä G:llä on silmissään ilkeä pilke ja huulet vääntyneenä uhkaavaan irvistykseen. Puhumattakaan entistä suuremmista ja romuluisemmista selkäpiikeistä sekä aidon näköisesti hävitystä kylvävästä atomitulihengityksestä.

Godzilla-visioiden tehokkuutta kasvattaa myös suuren budjetin jenkkiläisistä hirmuliskoleffoista omaksuttu ohjaustyyli, jossa hyödynnetään lähi- ja osakuvia, kytkien näin elokuvan henkilöt paljon vahvemmin tehosteosioihin sekä välittäen yleisölle uskottavammin G:n koon ja pelottavuuden. Asiaa auttaa tietysti sekin, että Toho-yhtiö on satsannut efekteihin enemmän rahaa kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi vanha tuttu kohtaus, jossa armeijan tankit ja hävittäjäkoneet tulittavat Godzillaa, on nyt niin huiman näköistä kamaa, ettei upeammasta väliä. Ulkoisesti lopputulos onkin kaikin puolin parasta G:tä sitten 50-luvun klassikoiden.

Itse juoni ei jaksa kantaa aivan näin hyvin, vaikka kyllä sitäkin seuraa huomattavasti mieluummin kuin 10–15 edellisen leffan tarinaa. Ihmispääosissa esiintyvät Godzillaa tutkivan ryhmittymän pomo, tämän skidi tytär sekä heidän seuraansa lyöttäytyvä nuori naistoimittaja. Huomattavasti negatiivisemmin Japanin kansallisaarteeseen suhtautuu sitten maan kriisitilanteista vastaavan laitoksen johtopopula – heidän tavoitteenaan on G:n kertakaikkinen hävittäminen. Asioita saapuu vielä mutkistamaan miljoonia vuosia avaruudessa vaeltanut ufo, jonka tarkoitusperistä kukaan ei ole selvillä. Ja kuten arvata saattaa, leffan lopussa pääsemme seuraamaan megalomaanisiin mittoihin yltävää yhteenottoa, joka jättää Tokion lättänäksi kuin letun!

Tämä jenkkilevy sisältää elokuvan amerikkalaistetun version. Filmiä on lyhennetty noin kymmenen minuuttia (lähinnä puhetta ja ylipitkiä kohtauksia), dialogia on järkeistetty ja joitakin kohtia tehostettu uudella musiikilla sekä kuvien järjestystä muuttamalla. Muokkaus on tehty yllättävän hyvin ja alkuteoksen henkeä kunnioittaen – jopa dubbaus kuulostaa kelvolliselta. [laajoja Godzilla-artikkeleita: 4/93, 2/94 ja 3/98]

Leffa •••• Kuva •••• Lisät ••

Lisureista paras on kommenttiraita, jossa elokuvan jenkkieditorit selittelevät tekemiään muutoksia sekä paljastavat kivoja pikku yksityiskohtia leffasta. Ainoa kummastusta herättävä seikka on useaan otteeseen toistuva lausunto, jonka perusteella miekkoset tuntuvat vahvasti kuvittelevan, että Godzilla 2000 on suunnattu erityisesti lapsille. Haloo!?

Muu kama onkin sitten aika mitätöntä: pari minsaa kieltämättä oivaa kuvamatskua leffan pienoismallikohtausten filmauksista, kolme traileria (vain yksi tästä) sekä lyhyet esittelyt ohjaaja Takao Okawarasta ja isosta G.stä itsestään.

Toni Jerrman

DVD-ARVOSTELUT JATKUVAT TÄHTIVAELTAJA 2/01:ssä. MUKANA mm. MOTHRA, UZUMAKI, DRIVE, SHADOW OF THE VAMPIRE ja ROGER CORMAN RETROSPECTIVE Vol. 1.