20-VUOTISJUHLANUMERO 2/02

Maailmancon USA:ssa joskus 1990-luvulla. Paneeli James Tiptree, Jr. -palkinnosta on lopuillaan, kun paikalle ryntää Suuri Nimi, joka vaatii puheenvuoroa ja saa sen. Hän haluaa tietää, miksei hänen se-ja-se kirjansa päässyt edes Tiptree-palkinnon yhteydessä julkaistavalle suositeltavien teosten listalle, vaikka se hänen mielestään käsitteli palkinnon vaatimia teemoja. Suuri Nimi yrittää saada paneelin puheenjohtajaa selittämään miksi. Puheenjohtaja sanoo, ettei hän ole sen enempää selvillä tuomariston motiiveista kuin kukaan muukaan. Mutta mies ei rauhoitu. Paneelin loputtuakin hän kiertää hajaantuvan ihmisjoukon parissa selittäen kokemaansa vääryyttä, keskeyttäen mm. allekirjoittaneen ja yhden panelistin keskustelun ja saaden molemmat tuntemaan olonsa hyvin vaivautuneeksi. Ja minut miettimään, mitäköhän palkinnon voittamiseen todella vaaditaan.

James Tiptree, Jr. -palkinnon kehittivät vuonna 1991 kaksi tunnettua sf-kirjailijaa, Karen Joy Fowler ja Pat Murphy. Tarkoitus oli paitsi kunnioittaa Tiptreen nimellä science fictionia julkaisseen Alice Sheldonin (1915 - 1987) muistoa, niin myös palkita ja tuoda esiin tieteiskirjallisuutta tai fantasiaa, joka tutkii ja avartaa sukupuolikäsityksiä sekä niihin liittyviä uskomuksia.

Alice Sheldon on scifin historian tunnetuin sukupuoleen kytkeytyvien ajatusten laajentaja. Hänen novellinsa - joista Tiptree parhaiten muistetaan - pohtivat sukupuolta ja kaikkea asiaan liittyvää taitavasti ja mieleenpainuvasti. Minkä ohessa hän itse lienee scifin puolella menestynein sukupuolensa peittänyt kirjailija. Ratkaisu, johon moni muukin naispuolinen kirjailija päätyi, koska aikanaan ei uskottu, että nainen voisi nousta vakavasti otettavaksi sf-kirjailijaksi (ja jopa vielä jokunen vuosi sitten erään tunnetun pikku velhon luoja piilotti etunimensä, koska kustantajan mielestä pojat eivät lue naisen kirjoittamia kirjoja).

Kuuluisa Tiptree-nimimerkki syntyi, koska Sheldon ei oman kertomansa mukaan halunnut saada omituisen mainetta työpaikallaan paljastumalla tieteiskirjailijaksi [gasp!]. Nimen jälkiosa on napattu lähikaupan hillopurkista - "mieheni lisäsi sen Juniorin, puhtaasta oikusta" - ja maskuliinisen etunimen oli tarkoitus lisätä hämäystä Myöhemmin hän kirjoitti ja julkaisi novelleja myös Raccoona Sheldonin nimellä, mutta nämä tarinat eivät koskaan saaneet samanlaista mainetta kuin Tiptreen tuotokset. Sheldon itse uskoi, ettei Raccoonaa otettu yhtä vakavasti kuin Tiptreeta, pääasiassa
sukupuolensa vuoksi.

Novelleissaan Sheldon ei yrittänyt olla muuta kuin oma itsensä. "Nimeä lukuunottamatta kaikki on minua", hän on todennut. Mutta muiden silmissä Tiptree koettiin tyyliltään ja persoonaltaan mieheksi, Tip-sedäksi, joksi hän itseään kutsui laajassa kirjeenvaihdossaan. Totuutta ei epäilty ollenkaan, ja usko kirjailijan miehisyyteen huipentui Robert Silverbergin esipuheeseen Tiptree-kokoelmassa Warm Worlds and Otherwise (1975); hänestä Tiptree oli "hemingwaymäinen, eittämättömästi maskuliininen". Myöhempiin painoksiin Silverberg on lisännyt jälkikirjoituksen, jossa hän myöntää hyvän kirjailijan huijanneen häntäkin totaalisesti.

Pitkä historia ja retro-Tiptreet

"Kyllä, meillä on kaksi sukupuolta. Mutta mielestäni ne eivät tosiaankaan ole mies ja nainen. Näen sukupuolet pikemminkin malleina, jotka voivat joko esiintyä tai olla esiintymättä erikseen tai yhdessä kussakin yksilössä tiettynä aikana..." - James Tiptree, Jr.

ANETTA MERIRANNAN TIPTREE-PALKINNON VOITTAJAT ESITTELEVÄ ARTIKKELI JATKUU TÄHTIVAELTAJA 2/02:ssa.