02/05: M. John Harrison, Hoawrd Waldrop, Amicus

  • Alkukuvat
  • Uutiskuvat
  • Jukka Halme: Lukemattomia kirjoja
  • Jukka Halme: M. John Harrison - Valaistu mestari
  • M. John Harrison: Neonsydänmurhat
  • Antikuvat
  • Sarjakuvat
  • Veli Loponen & Vesa Vitikainen: Kersantti Napalm - Se alkoi Detroitista!!!
  • Kutzpah
  • Dvd-kuvat
  • Haudan partaalta
  • Sterax III
  • Jukka Halme & Jan Hlinovsky: Howard Waldrop - Vaihtoehtoisen maailmanhistorian professori
  • Jukka Halme & Jan Hlinovsky: Howard Waldrop - "Ei koskaan samaa tarinaa kahdesti"
  • Howard Waldrop: ME
  • Ilja Rautsi: Amicus - Episodikauhun uranuurtaja
  • Elokuvat

    Kansi: Kari Sihvonen

  •  

    Amicus - Episodikauhun uranuurtaja

    Hammer-studion nimi on kaikille brittikauhun ystäville tuttuakin tutumpi. Mutta kuinka moni on edes kuullut Amicuksesta? Episodikauhuun erikoistunut yhtiö tuotti kuitenkin useita filmejä, jotka kisailivat Hammerin kanssa suuren yleisön suosiosta. Nyt firman elokuviin on helppo tutustua tuoreen dvd-boksin kautta.

    Hammer-studioiden pikkuveljeksikin kutsuttu Amicus-elokuvayhtiö perustettiin alkujaan Amerikassa 1950-luvulla. Taloudellisista syistä firma siirtyi nopeasti Englantiin, jossa se kilpaili 1960-1970-lukujen kauhumarkkinoilla erityisesti juuri Hammerin reviirillä.

    Amicuksen perustajat Milton Subotsky ja Max J. Rosenberg tuottivat ensi töikseen muutaman nuorisolle suunnatun svengaavan rock-elokuvan, kuten Rock, Rock, Rock (1956), Jamboree (1957) ja It´s Trad, Dad! (1962). Veri veti kuitenkin kauhuun päin, ja etenkin Subotsky uskoi episodielokuvien voimaan - jos yleisö kyllästyi yhteen tarinaan, pian oli jo luvassa toinen! Episodeihin oli sitä paitsi helpompi keksiä juonia. Myös laatunäyttelijöiden palkkaaminen kävi kätsymmin, koska heidän ei tarvinnut työskennellä produktiossa kuin päivän tai pari.

    Amicus paitsi lainasi tyylilajinsa (vaikkakin yhtiöiden kauhuelokuvat ovat varsin erilaisia), myös varasti miehityksensä Hammerilta. Tekijöinä häärivät monet tutut nimet aina kirjoittajista näyttelijöihin sekä ohjaajiin. Molempien firmojen vakiokaartiin lukeutuivat esimerkiksi niin Robert Bloch, Peter Cushing, Christopher Lee kuin Freddie Franciskin.

    Amicuksen elokuvista erityisesti Dr. Terror´s House of Horrors (1964) ja varhainen Tales From the Crypt -sovitus (1972) keräsivät runsaasti katsojia. Firma kokeili siipiään myös scifin saralla ja onnistui erityisesti kahdella Doctor Who -filmillään (Dr. Who and the Daleks, 1965 & Dalek’s Invasion Earth: 2150 A.D., 1966). Eritasoisia menestyksiä riittikin läpi 1960-luvun ja vielä 1970-luvun alkupuolelle asti.

    Yhtiölle tyypilliset halpoihin shokkeihin ja pöhköihin ideoihin perustuvat leikilliset tuotokset eivät kuitenkaan vedonneet yleisöön enää kauhuelokuvan uudistuessa. Kun Manaajan kaltaiset, katsojille silmää iskemättömät teokset valtasivat alaa, ajautui Amicus vaikeuksiin. Brittiläinen herrasmieskauhu tuntui aikalaisista varmasti kovin kesyltä verrattuna krusifiksia haaraväliinsä tunkevaan pikkutyttöön.

    Viimeisinä vuosinaan Amicus luopuikin kokonaan kauhusta - se tuotti mm. Burroughs-sovitukset The Land That Time Forgot (1975) sekä At the Earth´s Core (1976). 1970-luvun lopussa kuvauspaikalla ja leikkaushuoneessa viihtynyt Subotsky sekä enemmänkin rahoittajana toiminut Rosenberg ajautuivat myös lopulliseen välirikkoon ja lähtivät omille teilleen. Subotsky kuoli jo 1991, mutta Rosenberg sinnitteli hengissä viime vuoteen asti.

    ILJA RAUTSIN AMICUS-LEFFOIHIN UPPOAVA HULPPEA ARTIKKELI JATKUU TÄHTIVAELTAJA 2/05:ssä. Juttua täydentävät asialliset faktaruudut tyyliin ”Ohjaaja on ihan turha jätkä” ja ”Pakko saada X”.

    Grafiikka: Sami Saramäki WWW-toteutus: Kimmo Lehtonen 1999

     

    vanhat numerot palaute tilaus in english FINNCON Scifi-seura yleistä