Norman
Spinrad
Kapteenin
tarina
(The Void
Captain's Tale)
(Suom. Kristiina
Drews. WSOY)
Vuosia
sitä on odotettu, mutta nyt se on vihdoin täällä:
Norman Spinradin kielellisesti kekseliäs Kapteenin
tarina arvoisellaan suomennoksella.
Eletään
Toista avaruusaikakautta, jolloin esteettisten ja
aistillisten intohimojen tyydyttäminen on arvossaan,
romanttinen kaukokaipuu yhdistyy loogisen eheyden
vaatimukseen sekä tarkoituksenmukaisuudesta syntyneiden
tapojen tiukkaan verkostoon. Ihmiskunta halkoo avaruuden
välinpitämätöntä ja kylmää äärettömyyttä hyppypiirialuksillaan,
jotka on kehitetty Me Jotka Menimme Edeltä jälkeensä
jättämästä tekniikasta ja joiden käyttämiseen tarvitaan
addiktiivisen naispilotin psyykkistä hermojärjestelmää.
Siinä missä ökyrikkaat kunniamatkustajat ja huipulla
olevat taiteilijat käyvät loputonta etiketin sanelemaa
juhlaansa alusten yltäkylläisissä kelluvissa culturoissa,
odottavat fyysisesti näivettyneet pilotit vain uutta
hyppyä, tuota pitkitettyä orgastista kokemusta, joka
siirtää heidät hetkeksi tunnetun ajan ja avaruuden
tuolle puolen, myyttiseen Suureen ja Ainoaan.
Kirjan
kertojaminä on avaruuskapteeni Genro Kane Gupta, joka
rikkoo kaikkia protokollan sääntöjä tutustumalla oman
aluksensa pilottiin. Tämä ennenkuulumaton teko johtaa
peruuttamattomaan muutokseen kapteenin tavassa kokea
oma roolinsa sekä häntä ympäröivä maailma, jotka kenties
ovatkin pelkkiä onttoja varjoja Suuren ja Ainoan tarjoaman
vapauden rinnalla. Näin omia suurempia päämääriään
maanisesti ajava avaruuspilotti Dominique Alia Wu
johdattaa Guptan intohimon ja kielletyn tiedon polulle,
joka lupaa lopullista totuutta mutta jonka päässä
voi odottaa vain klassinen tragedia.
Kapteenin
tarina on kiehtovan inhimillinen romaani, jossa Spinradille
tyypilliseen tapaan kerronnan keskeisinä elementteinä
toimivat niin eroottisuuden monet ulottuvuudet kuin
kielellinen leikittelykin. Avaruushyppy ja korkeampi
tietoisuus vertautuvat suoraan seksuaaliseen aktiin
ja tilaan, joka saavutetaan orgasmin hetkellä. Uusiotekstissä
toisiinsa sekoittuvat sivistyssanat ja monesta eri
kielestä ammentava lingo. Kokonaisuus on loppuun asti
omansalainen maailma, jonne lukija auttamattoman innokkaasti
uppoaa ja josta hän ei välttämättä haluaisi edes poistua
"...ja
sillä äärimmäisen hekuman hetkellä me olimme Menneet
Edeltä ja yhdessä suoraan Kaikkeuteen."
Toni Jerrman
Edgar
Allan Poe
Ajan ja avaruuden kartat
(Suom. Pekka Markkula. Book Studio)
Harri Haarikko
on jälleen toimittanut kaikkien klassikkokirjallisuuden
ystävien iloksi kokoelman Edgar Allan Poen ennen suomentamattomia
ja vähemmän tunnettuja novelleja. Tällä kertaa teemaksi
on valittu kauhukirjailijana paremmin tunnetun Poen
keskeinen scifi-tuotanto sekä metafyysisemmät pohdiskelut.
Näiden
novellien kirjoitusaikaan, eli ennen 1800-luvun puoliväliä,
ihminen ei ollut todella valloittanut edes yläpuolista
taivasta saati sitten avaruutta - kuumailmapalloilla
oli jo toki lennetty, mutta täysin hallittu ilmalento
odotti vielä tulevaisuudessa, eikä lentokoneita keksittäisi
puoleen vuosisataan. Silti Poe visioi useammassakin
novellissaan palloilumatkailun mahdollisuuksia: Kuumapallohuijaus
kuvaa yksityiskohtaisesti teknologiaa, jolla Atlantin
yli lennetään kolmessa päivässä, Mellonta Tauta tapahtuu
vuoden 2848 ilmapallolaivaristeilyllä, ja Hans Pfaalin
verrattomassa seikkailussa työttömäksi jäänyt palkeiden
korjaaja matkaa kaasupallollaan aina Kuuhun asti!
Nykytiedon
valossa tarinoiden 'tiede' on tietysti pääosin virheelliseksi
osoittautunutta, mutta se ei tee näistä tarkkaan harkituista,
aikansa kovaa scifiä edustavista pohdinnoista yhtään
sen mielenkiinnottomampia. Päinvastoin, se avaa uudenlaisen
näkökulman 1800-luvun alun maailmankäsityksiin sekä
kertoo paljon ihmisten halusta nähdä tulevaisuuteen
- ja siitä kuinka kirjoitusajankohdan tietotaito aina
rajoittaa näitä scifistisiä mielikuvituksen loikkia.
Kokoelman
toista suuntausta edustavat sitten novellit, joissa
tutkitaan elämän ja olemassaolon syvimpiä kysymyksiä
sotkemalla pohdiskeluihin niin tiedettä, uskontoa
kuin filosofiaakin. Lopputulos on useimmiten raskaslukuista
hebreaa, vaikkakin kiehtovaa sellaista.
Tämänkertaista
Poen tekstiä siivittää useimmiten myös humoristinen
ote ja terävän ironinen aikalaiskommentointi, josta
osansa saavat niin suuret ajattelijat kuin poliittiset
järjestelmätkin. Herra Mob (!) tuhoaa demokratian
useampaankin kertaan, ja tulevaisuudesta käsin nähtynä
'kirkot' ovat olleet paikkoja, joissa on palvottu
kahta epäjumalaa nimeltään Mammona ja Muoti.
Täyttä
kieli poskella -asennetta edustaa parhaiten novelli
Sananvaihtoa muumion kanssa, jossa vuosituhansia vanha
egyptiläiskreivi herätetään henkiin työntämällä sähköä
tämän nenää. 'Siitä ei ole epäilystäkään', kreivi
vastasi. 'Kaikki Pillerinpyörittäjän suvun jäsenet,
jotka balsamoitiin vahingossa elävinä, ovat edelleen
elossa. Samoin osa niistäkin, jotka balsamoitiin tahallaan
elävinä.'
Kiitos,
oli jo korkea aika saada suomeksi näitä proto-scifin
merkittäviä klassikoita - eihän siihen mennytkään
kuin puolitoista vuosisataa.
Toni
Jerrman
Lisää
kiintoisia kirja-arvosteluja Tähtivaeltaja 2/99:ssä.
|
