Kim Stanley
Robinson
Antarktika
(Antarctica)
(Suom. Jaakko Kankaanpää. Otava)
Antarktika-romaani on Kim Stanley Robinsonin muhkea rakkauden-
ja kunnianosoitus Etelänapamantereelle. Tuolle jään
ja kylmyyden valtakunnalle, joka on pallomme muihin osiin
verrattuna kuin toinen planeetta.
Lähitulevaisuuden orastava ekokatastrofi on tämänkin
kirjan pohjana. Kasvihuoneilmiön aiheuttama ilmaston
lämpeneminen on tuonut tullessaan supermyrskyjä,
tuhotulvia ja muita äärimmäisiä sääilmiöitä.
Jopa Antarktiksella on havaittavissa ikivanhojen jäätiköiden
uhkaavaa sulamista, ja tiedemiespiireissä kiistelläänkin,
kuinka nopeasti mullistavia muutoksia voi historiallisen
todistusaineiston valossa tapahtua.
Toisaalta Antarktika on muunkinlaisten muutosten kourissa.
Yhdysvaltojen kieltäydyttyä enää ratifioimasta
Etelämannersopimusta, paikalle ovat saapuneet niin
köyhien eteläisten maiden öljyn- ja metaaninporaajat
kuin kaikkea luonnonvarojen riistoa vastustavat ekoterroristitkin.
Varkauksia ja muita outoja arvoituksia lähtee puolestaan
setvimään omapäisen amerikkalaisen demokraattisenaattorin
apuri Wade Norton. Hänen ohessaan teoksen päähenkilöihin
lukeutuvat yksitoikkoiseen työhönsä kyllästynyt
kenttätyöapulainen X, sporttinen elämysmatkaopas
Valerie Kenning sekä fengshui-filosofian kyllästämiä
matkaraportteja saneleva kiinalainen runoilija Ta Shu.
Juoni on kuitenkin kirjassa täysin sivuosassa, sillä
Robinson tyytyy lähinnä esittelemään
näiden henkilöidensä kautta Antarktiksen
jylhiä maisemia ja ankaraa elämää. Loputonta
valkoista lumi- ja jäävaippaa, joka peittää
kaiken alleen. Luihin ja ytimiin tunkevaa kylmyyttä,
jossa uloshengitetty ilmakin putoaa samantien lumena jalkoihin.
Luonnon kaunista voimaa, joka suuruudellaan kietoo ihmiset
pauloihinsa. Osansa saavat myös Etelänapamantereen
varhaiset tutkimusmatkailijat, joiden urotekoja valotetaan
monelta kantilta.
Lisäksi romaani käsittelee tieteentekemisen vaatimaa
tarkkuutta ja kärsivällisyyttä sekä
yhteiskuntamme perusrakenteita. Antarktis on kuin pienoismalli
siitä, mikä nykyisenkaltaisessa kapitalistisessa
markkinataloudessa on pielessä: luontoa käytetään
säälimättömästi hyväksi ja
suppean omistavan luokan mammona revitään irti
työläisten selkärangasta. Osuvasti Suomenkin
viimeaikaista kehitystä kritisoiva näkemys on
yllättävän antiamerikkalainen, vaikka pointit
esitetäänkin liian usein palopuheiden ja saarnojen
muodossa, jotta ne olisivat todella tehokkaita. Lopussa
Robinson äityy vielä lähes utopistisiin muutosvisioihin.
Antarktika-romaanin parhaita puolia on sen paikalliskuvaus,
joka on kirjailijan oman Etelänapamanner-matkan ansiosta
käsinkosketeltavan eloisan oloista. Myös ihmiskuvaus
on kiitettävän sympaattista, eikä tiedepuolestakaan
löydy valittamisen aihetta. Ja toki on aina hienoa,
että joku jaksaa pohtia, kuinka ihmiskunta saattaisi
elää tasapainossa ja harmoniassa luonnon kanssa.
Valitettavasti vain Robinson on innostunut liiaksikin näiden
maalailujensa kanssa, eikä ole jaksanut panostaa laisinkaan
tarinaan tai sen etenemiseen. Vähempikin lumikentillä
tallustelu olisi riittänyt aivan hyvin, nyt kokonaisuus
on turhan raskas ohueen juoneen verrattuna.
Jaakko Kankaanpää on tehnyt oivallista työtä
kirjan suomennoksen kanssa. Tämä ei varmasti ole
ollut helppo urakka ottaen huomioon Robinsonin laajan terminologia-
ja tietomäärän.
Toni Jerrman
Kimmo Lehtonen
Kutzpah
(Lasipalatsi)
Kutzpah on Lasipalatsin Kirja kerrallaan -kioskista hankittavissa
oleva teos, johon on koottu kaikki Kimmo Lehtosen alunperin
Tähtivaeltajassa ilmestyneet Kutzpah-palstat ja kirjailijaesittelyt.
Itse kuulun lehden lukijakunnassa siihen joukkoon, joka
ensimmäisenä lukee aina uudesta numerosta juuri
Kutzpahin ja sitten kirja-arvostelut.
Kimmo Lehtosen asiantuntevat ja älylliset kirjallisuuskatsaukset
ovat vuosien mittaan olleet pohjana useille hedelmällisille
keskusteluille sekä väittelylle scifi-kirjallisuuden
nykyilmeestä ja mahdollista uusista trendeistä.
Monesti hänen ajatuksensa jostakin yksittäisestä
teoksesta ovat olleet samankaltaisia kuin allekirjoittaneella,
vaikka myös eriäviä näkökulmia
on tullut esitetyksi. Ja tämä on se aromisuola,
jolla Lehtosen kirjoittelu on maustanut science fictionin
kenttää, jossa kirjat ovat valitettavan usein
jääneet elokuvien, videoiden ja pelien varjoon.
Kutzpaheissa esitellyt teokset ovat olleet myös arvokkaina
vinkkeinä silloin, kun on kirjakaupasta etsinyt uutta
ja hyvää nykyscifiin kuuluvaa luettavaa.
Kun hankin tämän Kutzpah-kokoelman itselleni,
joku ihmetteli, miksi ostaa teosta, jonka sisällön
on jo lukenut ja jonka tekstit löytyvät myös
Tähtivaeltajista. Ihmettelijälle ja muillekin
samalla tavalla ajatteleville allekirjoittanut painokkaasti
korostaa, että tämä julkaisu kuuluu sarjaan
tietoteoksia. Nyt kun artikkelit on koottu samojen kansien
sisälle, ei enää tarvitse kirjahyllystä
kasata seitsemän vuoden Tähtivaeltajia työpöydälle,
jos etsii vastausta siihen, mitä Kutzpah kirjoitti
jostakin teemasta tai kirjasta. Sisällysluettelo kirjan
alussa ja kirjailijalista takalehdellä antaa vastauksen.
Ehdottomasti tervetullut julkaisu, joka pitäisi löytyä
jokaisen scifi-kirjallisuudesta kiinnostuneen hyllystä.
Eeva-Liisa Tenhunen
KIRJA-ARVOSTELUT
JATKUVAT TÄHTIVAELTAJA 4/2000:ssa. Mukana useita kiehtovia
teoksia - tiesitko esim. naistenmies Casanovan kirjoittaneen
myös scifiä?
|