FARSCAPE ETC. 4/2000

Joulukuun viides päivä kulttuurista kiinnostunut kansanosa kuuli yllättävän uutisen: Finlandia-palkinnon ennakkosuosikit Kjell Westö ja Pirkko Saisio saivat antaa tilaa Johanna Sinisalolle! Hän nappasi Suomen arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon fantastisella scifi-romaanillaan Ennen päivänlaskua ei voi.

Voittajan valinnut kotimaisen kirjallisuuden professori Auli Viikari perusteli 150000 markan shekin ojentamista juuri Sinisalolle mm. toteamalla, että Ennen päivänlaskua ei voi on ”Ihmiskunnan rajoja koetteleva teos” sekä ”Yhteiskuntakriittinen romaani, joka analysoi taloudellista ja seksuaalista vallankäyttöä”. Myös myyttien ja toden yhdistäminen sekä todellisuuden erilaisten tasojen kuvaaminen miellytti Viikaria.

Samalla kun palkinto on huumaava kunnianosoitus Sinisalon kyvyille, se on myös osoitus kirjallisuutemme perinteisen realismin palvonnan hitaasta murtumisesta sekä suomalaisen tieteiskirjallisuuden lopullisesta läpimurrosta. Sinisalon medialle antamat ja älykkäästi perustellut scifi-myönteiset lausunnot sekä hänen romaanistaan innostuneet kymmenet tuhannet lukijat ovat varmasti purkaneet luutuneita ennakkoluuloja tehokkaammin kuin mikään muu genren hyväksi tehty yksittäinen työ.

Johanna Sinisalon uralla palkinnot ovat käyneet jo tutuiksi (vuoden 1985 jälkeen hän on saanut mm. kuusi Atoroxia), mutta tuskin hartainkaan sf-fani uskoi hänen yltävän ensimmäisellä romaanillaan näin pitkälle. Merkkejä kirjan arvostuksesta saatiin kuitenkin jo pitkin syksyä Sinisalon syöksyessä teoksensa tiimoilta haastattelusta toiseen ja myöhemmin kohotessa Helsingin Sanomien esikoiskilpailun kärkisijoille (samaisessa mittelössähän myös Pasi Jääskeläinen pääsi Missä junat kääntyvät -novellikokoelmansa kanssa upeasti esiin). Silti jo Ennen päivänlaskua ei voin nouseminen Finlandia-palkinnon kuuden ehdokasromaanin joukkoon oli mahtava saavutus - voitosta nyt puhumattakaan!

Sydämelliset onnittelut Johannalle myös Tähtivaeltaja-lehden puolesta. Trollpunk rules!

Kirjat

BOOK STUDIO. Galaxy-sarja saanee keväällä jatkoa, mutta tarkempia tietoja ei lehden mennessä painoon ollut saatavilla.

DESURA. Aiemmin mm. Edward Bellamyn Vuonna 2000 -utopiaklassikon suomeksi julkaissut Desura käynnisti syksyllä laajaksi tarkoitetun H.G. Wells -sarjan. Ensimmäisenä ilmestyi scifi-historian suurimpiin merkkiteoksiin lukeutuva Aikakone-tarina uudella suomennoksella sekä mielenkiintoisilla esipuheilla varustettuna. Lokakuussa 2001 on vuorossa puolestaan tulevaisuuden totalitaarista yhteiskuntaa ja sosialistista vallankumousta kuvaava Kun nukkuja herää.

JALAVA. Tusinafantasian buumi ei osoita hiipumisen merkkejä. Tulossa pari Dragonlance-kirjaa eli Douglas Nilesin Kaaossota 2: Viimeinen kääpiökuningas ja Linda P. Bakerin Kadonneet historiat 2: Irdat - tähtien lapset, pari Forgotten Realmsia eli Elaine Cunninghamin Laulu ja miekat 1: Haltian varjo sekä R.A. Salvatoren Drowin perintö 6: Maailmanselkä ja sitten vielä Salvatoren Demonisodat-sarjan aloittava Demoni herää. Uusintapainoksista kannattaa esiin nostaa Robert E. Howardin novellikokoelma Conan cimmerialainen, jota koristaa Petri Hiltusen laaja kuvitus. Sarjakuva-alan tietokirjana Ilpo Lagerstedtin Minä Tex Willer.

KARISTO. Formaattifantasian vastapainoksi Karisto on löytänyt listoilleen Shakespearenkin jälkeläiseksi mainitun fantasian mestarin Guy Gavriel Kayn (ks. TV 2/98). Kesäpuu on miehen kunnianhimoisen ja mytologiatäyteisen Fionavar Tapestry -trilogian ensimmäinen osa. Huumorifantsun kuninkaana tunnetun Terry Pratchettin tuotannon suomentamista puolestaan kiihdytetään kahteen teokseen vuodessa: keväällä Light Fantastic eli Valon tanssi - sekä pokkaripainokset kirjoista Valkoparta karjupukki ja Vartijat hoi!. Näiden laatupläjäysten päälle tulee vielä Robert Jordanin Ajan pyörä 11: Hopeinen nuoli.

LIKE. Täällä on sentään ihan scifiäkin. Syksyltä siirtynyt Vernon Vingen massiivinen avaruusooppera Kaukainen aurinko (A Fire Upon the Deep) sekä Jeff Longin Helvetin piirit (Descent), jossa ihmiskunta huomaa Maapallon sisusten olevan demonimaisten olentojen asuttama. Molemmat ovat keräilleet suht positiivisia arvosteluja maailmalta.

LOKI. Kevään uutuudet jo aiemminkin luvatut eli Jonatham Lethemin lennokas Gun, With Occasional Music (Aseita, ja musiikkia silloin tällöin tai Ase, ja taustamusiikkia tai Aseita ja muzakia...) sekä Stefano Bellin helvetillinen Elianto ja Julio Cortázarin Tarinoita Kronoopeista ja Faameista (tai Kertomuksia Kronopioista ja Famoista...).

OTAVA. Genrevalikoimissa vain jatkoa jo hieman väsähtäneisiin sarjoihin eli Orson Scott Cardin viides Alvinin kirja, Sydäntuli, sekä Brian Jacquesin Redwallin taru 6: Urhea Martin.

TAMMI. Michael Faberin Under the Skin (työnimi Lihaa ja verta) vaikuttaa aika mielenkiintoiselta opukselta. Se kertoo Skotlannissa liikkuvasta hemaisevasta kaunottaresta, joka iskee rotevia miehiä - mutta on todellisuudessa jotain aivan muuta kuin lukija saattaisi odottaa... Omaperäisesti kirjoitettu teos on saanut kaikkialla ylistävän vastaanoton ja päätynyt useampienkin palkintojen ehdokaslistalle (mm. Whitbread ja British SF Association).

WELKIN BOOKS / WELKINS. Pienkustantamoilla ei tässä maassa ole helppoa, nyt ovat ilmat pihisseet pellolle Welkin Booksista. Näin ollen Vonda McIntyren palkittu Aurinko ja kuu ei ilmesty suomeksi ainakaan heidän toimestaan - vaikka käännös olisikin jo valmiina. Sääli.

WSOY. Maamme suurin kustantamo taasen julkaisee genrekirjallisuutta todellisella säästöliekillä. Fantasiapuolella tuloillaan Patricia C. Wreden huumoripitoisen Lumotun metsän kronikat -sarjan ensimmäinen osa, Lohikäärmeen prinsessa. Scifi-osastolta saadaan vain lisää heppoisia Tähtien sota -kirjoja eli Kevin J. Andersonin Tuhonmiekka, Barbara Hamblyn Hämärän planeetta sekä osat 5 ja 6 Jude Watsonin Jedioppilas-pokkarisarjaan. Sitten on tietty kaikenlaisia scifistisiä nuortensarjoja, kuten kaikilla kookkailla kirjataloilla. Maininnan saattaa ansaita myös opus nimeltään Snögeli ja seittemän snadii starbuu: Stooreja Stadin kersoille. Se sisältää 20 tuttua satua Stadin slangilla kerrottuna ja Kivi Larmolan kuvittamana.

LISÄÄ UUTISIA TÄHTIVAELTAJA 4/2000:ssa. Mukana mm. TULEVAT SARJIKSET, TV-LEFFAT, TEATTERIELOKUVAT, ULKOMAAN LEFFA- JA SARJISUUTISET SEKÄ PALJON MUUTA.