Ah,
Ambergris, tuo tarunhohtoinen kaupunki!
Makean veden kalmarin vuosittaiset festivaalit,
Albumuth bulevardi ja oudot sieniasukit.
Elämää suurempi todellisuus.
Syntynyt fantastisen kirjallisuuden mestarin
Jeff VanderMeerin laveista siveltimenvedoista.
Runollisista ja pilke silmäkulmassa
kirjoitetuista tarinoista, joihin ei voi olla ihastumatta.
Kertomuksista, jotka kasvavat lukijan mielessä
mahtavammiksi kuin osiensa summa.
Huumoria ja surrealismia.
Kauneutta ja kauhua.
Tuskaa ja rakkautta.
Vierautta ja inhimillisyyden syvintä olemusta.
Kapteeni
VanderMeer,
uniajan arkkitehti
”En tietoisesti ryhtynyt luomaan toista todellisuutta
tarinoideni tapahtumapaikaksi. Kun se oli syntynyt, huomasin
ympäristön kuitenkin hyvin käyttökelpoiseksi.
Minun on vaikea innostua täysin realistisista kulisseista,
niistä kirjoittaminen on kuin arkisen maailmaamme rakentamista
toistamisiin.” -Jeff VanderMeer, Locus 501
Genrekirjallisuuden puolella paras esimerkki metafiktion
keinojen hyödyntämisestä on eittämättä
amerikkalaisen, vuonna 1968 syntyneen Jeff VanderMeerin
luoma Ambergrisin kaupunki. Kyseessä ei todellakaan
ole mikään mikä-mikä-maa, vaan paikka,
joka herää eloon monessa suhteessa vieläkin
tehokkaammin kuin sellaiset historiallisesti merkittävät
kohteet kuin M. John Harrisonin Viriconium tai Mervyn Peaken
Gormenghast.
Perinteisen kerronnan ohella monet Ambergris-tarinoista
on jopa puettu matkaoppaiden tai tieteellisten tekstien
muotoon, joita ovat kirjoittaneet ”ihan oikeat”
Ambergrisin akateemikot kuten Frederick Madnok ja Duncan
Shriek. Eräät novellit koostuvat sitten entisen
mielisairaalapotilaan - tässä tapauksessa oletettavasti
VanderMeerin itsensä - jäämistöstä
löydetyistä käsikirjoituksista, pamfleteista
ja fragmenteista. Yhden tarinakirjasen erikoispainoksen
mukana tulee aitoja Ambergrisissa valmistettuja esineitä.
Tämä kaikki ei suinkaan ole pelkkää
kikkailua, vaan saa Ambergrisin maamerkkeineen ja erityispiirteineen
nousemaan henkiin maagisen päällekäyvästi.
Lukija todella uskoo lieteongelmaisen Moth-joen, majesteetillisen
Albumuth bulevardin, Borgesin kirjakaupan ja Hoegbotton
& Sons -liikeyrityksen olemassaoloon. Unohtamatta tietenkään
Ambergrisin alkuperäisväestöä, salaperäisiä
sieniasukkeja, sekä vuosittaista juhlatilaisuutta,
raivokasta Makean veden kalmarin festivaalia.
Vaikka Ambergris ei olekaan ainoa mistä Jeff VanderMeer
kirjoittaa, siitä hänet parhaiten tunnetaan. Voittihan
hän World Fantasy -palkinnon vuonna 2000 Ambergris-pienoisromaanista
The Transformation of Martin Lake, joka nimensä mukaisesti
kertoo taiteilija Martin Laken muodonmuutoksesta - siitä
kuinka hän yllättäen kohoaa tuntemattomuudesta
koko Ambergrisin syvimmän olemuksen tavoittavaksi juhlituksi
taiteilijaksi.
Kyseinen tarina lähestyy aihettaan kahdesta eri suunnasta.
Tekstissä vaihtelevat oikeat tapahtumat sekä taidehistorioitsija
Janice Shriekin tulkinnat Martin Laken teosten merkityksistä
ja maalarin elämästä. Mahtipontisen akateemisen
analyysin ja asioiden todellisen tilan ero on herkullisen
piikittelevä.
Pienoisromaani luo myös jälleen kerran todella
elävää kuvaa Ambergrisistä. Sen ihmisistä,
taiteilijapiireistä ja arkkitehtuurista. Äänistä
ja hajuista. Väreistä, jotka eivät ole tästä
maailmasta. Arjesta ja hulluudesta, joka tarttuu kaupungin
asukkaisiin sitä hallinneen säveltäjämestari
Voss Benderin kuoleman jälkeen. Ambergrisin synkästä
puolesta, johon Matrin Lake vedetään tahtomattaan
hetkeksi mukaan.
Pääosa Jeffin Ambergris-tarinoista on koottu hienoon
The City of Saints and Madmen -kokoelmaan, josta on ilmestynyt
kaksikin erilaista versiota. Pehmeäkantinen sisältää
neljä keskeistä pienoisromaania, edellä mainitun
The Transformation of Martin Laken lisäksi tarinat
Dradin, In Love, The Hoegbotton Guide to The Early History
of the City of Ambergris ja The Strange Case of X. Kovakantisessa
laitoksessa on sitten näiden tarinoiden ohessa saman
verran huimaa lisämateriaalia - joukossa mm. makean
veden kalmarin tieteellisiä ja kansantarullisia pohjia
valottava opus King Squid, jonka sisältämään
bibliografiaan on päässyt myös Tähtivaeltajan
sivuilta tuttu tohtori J.P. Halme (mm. The Squid Lover’s
Pressin julkaisemalla teoksellaan An Annotated Bibliography
of References Pertaining to the Biology, Fisheries, and
Management of Squids).
Hannu
Blommilan oivaltava, syvällinen ja hauska JEFF VANDERMEER
-artikkeli, jota tukee laaja VanderMeer-haastattelu jatkuu
Tähtivaeltaja 4/02:ssa.
|
