Toni Jerrman

Markku (8.6.64) Uusitalo on maamme johtavia sarjakuvakäsikirjoittajia. Hän on osoittanut kykynsä parodian vaikealla saralla luomalla hypersuositun Kapteeni Hyperventilaattorimiehen. Näin kaverien kesken Hypiksen seikkailut supersankaruuden ääripäissä ovat naurattaneet Suomen kansaa jo vuosia ja jatkoakin sopii odottaa. Hahmona Hypis on myös levinnyt kaikenlaisiin oheistuotteisiin, kuten esim. paitoihin, kansiin,, naamiaishahmoksi ja jopa Finnconin suojelijaksi. Mutta mistä tämä ääretön hysteria sai alkunsa, kuka on Markku Uusitalo?
Uusitalon ura sarjakuvan käsikirjoittajaksi urkeni tutulla tavalla: aluksi piirreltiin itse sarjakuvia, mutta kun piirustustaito ei tyydyttänyt siirryttiin sinne ideointipuolelle ja jätettiin taiteellinen toteutus parempien tekijöiden huomaan. Ensimmäisiä sarjakuviaan Uusitalo teki 70-luvun puolen välin tienoilla koulukaverinsa, Roi Rissasen kanssa. Silloin syntyi neljä numeroa Ruudun innoittamaa Arkki-lehteä sekä one-shot Vompatit ja Vampyyrit. Sf-lehdistömme alkuaikoina Uusitalo toimi ahkerana kuvittajana, piirustuksia julkaistiin Time and Spacen/Tähtivaeltajan numeroissa 6 (1983) - 2/85, Spinissä sekä myös Suomen Sarjakuvaseuran tiedotuslehdessä Kieussa vuosina 1982-84. Samoilta ajoilta ovat peräisin Hyperventilaattorimieheenkin kytkeytyvän robotin, Maknuksen, seikkailut. Maknuksessa Uusitalon vahva kyky parodiaan näkyi jo selvästi. Valitettavasti sarja jäi vain yhteen sivun kokonaisuuteen ja muutamaan strippiin. Siihen jäi myös Uusitalon piirtäjän ura, johon viimeisen naulan löi Marmorikynä-palkinto, joka luovutettiin hänelle siitä hyvästä ettei hän piirtäisi enää. Menetimme siis yhden lajin lahjakkuuden, mutta onneksi se osaltaan auttoi Uusitalon kirjoittajanlahjojen puhkeamisen kukkaan.
Ensimmäinen Anssi Rauhalan piirtämä Kapteeni Hyperventilaattorimies (Pelastaa joulun) siunaantui silmiemme eteen vuonna 1987. Se oli aivan herkullinen tarina, jossa ahneet merkonomit uhkaavat joulun pyhää henkeä. Tarinan rakenne ja perusasetelma olivat jo yksistään taitavaa parodiaa, mutta sen lisäksi tekstikin oli herkeämätöntä ilotulitusta joka suuntaan. Kun vielä loistavana piirtäjänä tunnettu Rauhala yltyi tässä parhaimpaan jälkeensä, ei ole ihmekään ettei missään tilaisuudessa pitkään aikaan puhuttu muusta kuin Kapteeni Hyperventilaattorimiehestä. Todellinen suomalainen supersankari ja legenda oli syntynyt!
Ja kun kerran yleisö vaatii ja innostuu, niin sen himo on tyydytettävä. Ja näin vuotta myöhemmin ilmestyi Einari Lankisen aivoista salakuvattu Rauhala-Uusitalo rip-off, Suomen marsalkka Kapteeni Hyperventilaattorimies pelastaa aivan kaiken!!! Mukaan kuvioihin ilmestyi Isä Jumala ja Hypiksen Messiaaniset piirteet korostuivat. Sarja myös perustui tositapahtumiin.
Se suuri muutos niin jutun kuin piirrosasunkin tyylissä tapahtui vuonna 1989, kun Kapteeni Hyperventilaattorimiestä ryhtyi taiteilemaan Petri Hiltunen. Piirros muuttui Rauhalan tyylittelevästä ranskalaisbelgialaisesta jäljestä selvästi realistisemmaksi näissä kahdessa ensimmäisessä Hiltus-tarinassa. Myös parodian laji muuttui selkeistä heitoista ja hassuttelusta syvällisempään kohkaamiseen, jonka täydellinen ymmärtäminen vaatii tarkempaa paneutumista sekä mm. supersankarisarjakuvan laajempaa tuntemusta. Tarinat tulivat myös moniulotteisemmiksi ja laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Samalla ne tuntuvat kertovan aiemmat Rauhalan kuvittamat tarinat niin kuin ne olisi todellisuudessa nähtävä. Erittäin kiehtova ja haastava ratkaisu kaiken kaikkiaan.
(Sittemmin Hyperventilaattorimies on jatkanut yhä massiivisempia ulottuvuuksia tavoittelevia seikkailujaan Hiltusen & Rauhalan & Uusitalon lisäksi myös monen muun mestaritekijän toimesta, tyyliin Kivi Larmola, Johanna Sinisalo jne. -netti.huom.)
Hyperventilaattorimiehen lisäksi Markku Uusitalo on käsikirjoittanut vuonna 1988 ilmestyneen PostiTelen sarjakuva-albumin Viesti Rosalle, Tähtivaeltaja 4/89:ssä julkaistun Avaruusnalle sarjiksen (yhdessä Kivi Larmolan kanssa) sekä Anssi Rauhalan piirtämän Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisen keväällä 1988. Kaikki nuo Iltasoitto-stripit julkaistaan tässä Tähtivaeltajassa.

Kapteeni Hyperventilaattorimiehen äidin, Markku Uusitalon haastattelu

Tämä haastattelu on materialisoitunut Bulevardin Martinassa lauantaina 16.3.1991.
Toni Jerrman: Paskattaako?
Markku Uusitalo: Silloin tällöin.
'Paskattaako?'
'Aina silloin tällöin', vastaa Markku ja tarttuu nokkahuiluunsa.
TJ: Olet saanut Marmorikynä-palkinnon siitä, että lopetit piirtämisen. Miltä se tuntui?
MU: Se oli vittuilupalkinto.
TJ: Johtiko tämä siihen, että lopetit piirtämisen ja siirryit käsikirjoittajaksi?
MU: Se on lähinnä siinä, että nämä ihmiset, joille olen käsikirjoittanut on niin saatanan paljon parempia piirtäjiä. Ja enhän minä ole piirtämistä lopettanut, kyllä mä toki vieläkin piirtelen pöytälaatikkoon. Silleen saa visualisoitua eri ongelmia.
TJ: Vanhat kuvasi näyttävät aika rennosti tehdyille, oliko tämä vaikutus kuitenkin tarkkaan suunniteltu ja kuvat syvällisesti ajateltuja?
MU: Ei niissä mitään syvempää ideaa ollut. Kyllä minun piirtäminen on aina ollut sellasta, että olen pyrkinyt kuvittamaan jonkun idean. Fantasiakuviahan ne pääosin oli ja se johtuu ihan puhtaasti tekniikan puutteesta. Kun en osannut piirtää kunnollisia niin sitten piti piirtää semmosia kuin niistä tuli. Homma oli vähän, että oho, ei tullut hiirtä, tehdään rotta, ei tullut rottaa, tehdään lohikäärme.
TJ: Vittu, älä heittele niitä mun videoita! Mites, oliko sinulla jo Vompattien ja Vampyyrien aikoihin himo käsikirjoittaa?
MU: Ei minulla ole koskaan ollut himoa käsikirjoittaa. En ole koskaan vihannut mitään niin paljon kuin kirjoittamista. Tuo juttu kirjoitettiin ja piirrettiin yhdessä sitä mukaa kun tarina eteni. Et kai sä vaan aio laittaa siitä mitään kuvia lehteen?
TJ: Miten sitten syntyi Maknus, ensimmäinen suomalainen supersankari?
MU: Mä olen aina digannut supersankareita, kehtaan tunnustaa, ja sehän oli parodia tästä Russ Manningin Markos-lehdestä - robot fighter! Sehän on uskomattoman rasistinen sarja, laitetaan robotteja kasaan, kun ei neekereitä saa lyödä sarjakuvassa. Maknus oli Markos käännettynä toisinpäin: siinä oli robotti, joka hakkaa jengiä sumeilematta. Kun kerran Markoksella aina riitti, että kun on robotti niin siltä pitää vetää pää irti, niin miksei sitten Maknukselle, että siinä on ihminen.
'Ja sitäpaitsi Maknus ei syö banaaneja.'
TJ: Miksi Time and Space 8:ssa julkaistu Maknus-sivu tuli yht'äkkiä Jeesus-nimellä?
MU: Muistaakseni yhteistykumppanini T. Jerrman oli sitä mieltä, että se oli hyvä juttu. Toisaalta Jeesus on myös ollut aina suuria suosikkejani ja se oli sellaista yhteiskunnallista kritiikkiä siitä, että Jeesus mielletään rauhalliseksi ihmiseksi. Itse asiassa alkuperäisen kirjan mukaan - josta muuten on myöhemmin tehty useita leffojakin - Jeesus oli kiltti jätkä joka ei pahemmin jengiä hakannut - puhun nyt siis tästä historiallisesta Jeesuksesta. Kuitenkin Jeesusta on käytetty monta kertaa hyväksi aivan vastakkaisten ideologioiden ajamiseen, se on oikeuttanut tappamaan. Ajattelimme T. Jerrmanin kanssa, että tässä meillä on ihan vakava kannanotto. Saisimme parodioinnin keinoin ihmiset tajuamaan ettei se ole oikein, että Jeesuksen nimissä tapetaan. Sitten me tehtiin tällainen koneellinen Jeesus rusikoimaan jengiä - ja koska meillä oli jo Maknus sarjakuva valmiina niin vaihdettiin siihen vain nimi. Se oli helpoin tapa.
TJ: Parodia on ilmeisesti leipälajisi, sillä sehän on lähtökohtana myös Suomen legendaarisimmassa sarjakuvasankarissa Kapteeni Hyperventilaattorimiehessä?
MU: Sarjakuvan kohdalla se on kyllä siksi muodostunut. Se johtuu siitä, että minä koen sen kaikkein helpoimmaksi, ei tartte keksiä mitään uutta ja omaa. Ei siinä mitään ihmeempää. Voisin muuten tässä paljastaa, että olin alunperin ajatellut Maknusta pelastamaan Joulupukkia, jo monta vuotta aiem- min. Se oli parodia eräästä Nick Fury -sarjiksesta, jossa Nick Fury laittaa yhden linnan paskaks pelastaakseen sieltä yhden äijän - en kyllä muista miksi se mies piti pelastaa. Kai siinä oli joku kommunistien salajuoni. Eka Hypis sitten syntyi niin, että Anssi Rauhalalta oli pyydetty viiden sivun sarjakuva sen esittelyn yhteyteen Tähtivaeltaja 2/87:n. Anssilla ei ollut keksinyt siihen mitään ja kun me oltiin juuri tutustuttu niin vietettiin yksi ilta Marskin Kellarin baarissa - Anssilla oli siihen aikaan vielä luottokortti. Siellä Hypis sitten syntyi ja se oli samantien suhteellisen valmis. Siinä mielessä helppo ratkaisu, mutta toisaalta minua oli kiehtonut pitkään joulupukin yhteiskunnallinen merkitys.
TJ: Miksi juuri Kapteeni Hyperventilaattorimies?
MU: No sehän oli tarkoitettu vaan yhdeksi ainoaksi sarjaksi ja syy olemassaoloon oli se, että Tähtivaeltaja-lehti sai jonkun apurahan tuon numeron tekemiseen. Toimittaja varmaan itse muistaa.
'Ovatko viina ja huumeet tuhonneet aivosi jo täysin?'
'Nyt en oikein ymmärtänyt.'
TJ: Miksi se sitten jatkui?
MU: Toni Jerrman halusi - ideaa ei taustalla ollut, täytyy tunnustaa. Että kun ekasta pidettiin niin kovasti, niin tehtiin kakkoseen vielä enemmän sisäpiirinvitsejä - laitetaanpa mukaan kaikki muutkin kaverit! En minä ole sitä itse koskaan kokenut hirveän merkittäväksi. Kyllä mä niistä pidän, niitä oli kiva tehdä ja kehtaahan niitä lukea jälkeenkin päin, mutta kyllä ne tehtiin puhtaasti viihteeksi. Että voihan niissä jotain sanomista ollakin, mutta en minä ole oikea henkilö niitä tulkitsemaan, että mitä hienoa siinä tehtiin. Se tulee osin esiin näistä Petri Hiltusen kanssa duunatuista Hypiksistä, jotka on sitten sisäpiirinvitseistä tehtyjä sisäpiirinvitsejä.
TJ: Mitenkäs Kapteeni Hyperventilaattorimies levisi myös Hiltusen piirtämäksi?
MU: Se oli tämä suuri valaistuminen: Alan Moore ja Frank Miller, Watchmenit ja Batmanit. Sitten myös itse Hiltunen, joka tuli Helsinkiin ja rupesi vaahtoamaan asioista joista ei oltu koskaan kuultukaan. Vaikken minä nyt Hiltusen kanssa kovin monesta asiasta olekaan samaa mieltä, niin se vaahtosi kuitenkin helvetin mielenkiintoisella tavalla. Tämä eka Hiltusen kanssa tehty Hypishän oli nimenomaan siinä, että olimme molemmat lukeneet Alan Moorea ja vaahdottiin siitä keskenämme. Mietittiin, että Hypiksestähän on aivan loistava mahdollisuus tehdä Alan Moore parodia.
Tehtiin se eka alunperin lahjaksi Anssi Rauhalalle, joka silloin oli Jenkeissä. Eli ensimmäinen kerta se ilmestyi kun me faxattiin se Anssille ja kysyttiin lupaa, että saako oikein julkisestikin näyttää. Juoni oli parodia Alan Mooren loistavista parodioista, joissa se on parodioinut näitä vanhoja parodioita. Tämä on myös sinänsä hassua, että eka Hypis syntyi vanhasta Maknus-ideasta ja taas tää eka Hiltus Hypis lähti siitä muodosta millanen sen pitäis olla, johon sitten ympättiin vanha Anssin kanssa suunniteltu Hyperventilaattorimies juttu, jossa selitettäisiin mistä Jerry-miehet tulee - että ne on Jim Morrisonin mutaatioita, klooniyritelmiä.
Täytyy kyllä myöntää, että nuo Hiltus-jutut on paljon enemmän Hiltusen sarjakuvia. Ei se isoja linjoja ole kehittänyt, mutta se on muuttanut jutuissa paljon. Siinä mielessä, että Hiltusella on ollut helvetisti ideoita siitä että mitä tehdään, ja Hiltunen on tehnyt niihin myös hyvin paljon tekstiä.
TJ: Miten siis eroaa yhteistyö Rauhalan ja Hiltusen kanssa?
MU: Lähtökohdat on jo ihan erilaiset. Piirrosjälki ja juttutyyli ovat erilaisia. Anssi tarvitsi käsikirjoitusta ja haluaa ne aina valmiina, Hiltunen taas tahtoi jatkaa Hypistä ja sillä oli siihen ideoita, joita sitten yhdessä palloteltiin - ja sitten Hiltunen tekee jotain aivan muuta.
'Mikä vitun trauma!'
TJ: Mutta nämä Rauhalan ja Hiltusen jutut tuntuu tyylillisesti olevan aika eri maailmankaikkeuksista?
MU: Niinhän se on. Meillähän oli siinä Poismenneissä ystävissä (TV 2/89) tämä jonkun sivun pätkä, josta olen miettinyt että miten sen voisi selittää jos myöhemmin tulisi tarvetta - että miten se on mahdollista: tämä Rauhalan juttu on mainostoimiston julkiselle sanalle antama viesti siitä, mitä Hiltusen jutussa todella tapahtui.
TJ: Miten tahtoisit itse kehittää tätä sarjaa?
MU: En tiedä voiko sitä paljastaa, mutta tarkoitus olisi että Hypis kuolisi pois. Oli- sihan sitä silleen kiehtova jatkaa ja juttuakin kyllä riittäisi. Siihen on tehty ympärille maailma menneisyyksineen, tulevaisuuksineen ja parine rinnakkaisine todellisuuksineen, mutta ei sitä kaikkea ole ollut koskaan tarkoituskaan julkaista. Lukijat tuskin pystyy niitä sarjoista esiin kaivamaan.
TJ: Onko edes sinun mahdollista pysäyttää Hyperventilaattorimiehen voittokulkua tuon tappamissuunnitelman avulla?
MU: Niin no, minä oikeastaan pidin tuosta Sledge Hammer tv-sarjan jutusta, jossa koko Los Angeles räjähti kauden viimeisessä jaksossa ja seuraavan jakson tapahtumat olivatkin viisi vuotta aikaisempia. Ja onhan tuo Johanna Sinisalo kerran Anssilta ja minulta kännipäissään pyytänyt lupaa, että jos se voisi Hannu Mänttärin kanssa tehdä siitä oman versionsa. Olisihan se ihan okei ja mielenkiinnolla ollaankin jääty odottamaan. Mun puolesta se on ihan julkista riistaa, Anssilta täytyy tietysti kysyä kun sehän sen isä oikeastaan on.
TJ: Miltä tuntuu olla ainoan todellisen suomalaisen supersankarin luoja?
MU: Emmä nyt tiedä. Onhan Mannisella Igor Motor ja Teräslilja, joka on aivan herkullisen loistava hahmo. Ja Mustanojalla Anubiksen sotilas. Emmä ole mitään.
TJ: Milloin tulee Kapteeni Hyperventilaattorimies elokuva, jonka pääosaa esittää Arnold Schwarzenegger?
MU: Heh heh, kiehtova ajatus, täytyy myöntää. Saatais vielä Woody Allen dubbaamaan Arnoldia...
TJ: Eikö tämä Ilta-Sanomissa julkaistu Iltasoittokin perustu aika paljon todellisuuteen ja pienissä piireissä tuttujen ihmisten pilailuun?
MU: Jos lähtee siitä, että elämä on koomista, niin eikö juuri ympäröivästä elämästä saakin kaikkein hauskimmat jutut. Moniin yksittäisiin juttuihin myös tiivistyy paljon yleisiäkin teemoja. Täytyy myöntää, että tässä uskomattomin vitsien lähde oli kyllä Anna-lehti. Silloin oli juppi-boomi kovimmillaan ja naistenlehdet olivat täynnä menestyviä nuoria ihmisiä kravatit päällä. Siellä niitä haastateltiin ja niitten lausunnoista sai kyllä melko suoraan monta hyvää vitsiä.
TJ: Rankkaa!
MU: Se oli Anssin keksintö.
'Minkä takia sinulla on potkuri seinällä?'
'Useimmat minun läheisemmistä kavereistani harrastavat lentämistä.'
TJ: Koetko itsesi tarinankertojana, paskanpuhujana vai kaverien naurattajana?
MU: Lähinnä paskanpuhujana ja kaverien naurattajana.

Toni Jerrman

PS. Lainausmerkityt tekstit Markku Uusitalon haastattelusta, joka on julkaistu Time and Space 6:ssa 1983.

Julkaistu alunperin Tähtivaeltaja 1/91:ssä.

Tsekkaa myös Kapteeni Hyperventilaattorimies-näytesivut

Kapteeni Hyperventilaattorimies -sarjakuvat Tähtivaeltajassa:
(luojat Rauhala, Anssi & Uusitalo, Markku)

2/87: Kapteeni Hyperventilaattorimies pelastaa joulun (5s. Rauhala & Uusitalo)
2/88: Suomen marsalkka Kapteeni Hyperventilaattorimies pelastaa aivan kaiken!!! (5s. Rauhala & Uusitalo)
2/89: Poismenneet ystävät (11s. Hiltunen & Uusitalo)
2/90: Meidän pojat (10s. Hiltunen & Uusitalo)
4/91: H - Silkan olemisen pimeys (11s. Mänttäri & Sinisalo)
2/92: Me vain tahdoimme tulla rakastetuiksi (3s. Larmola)
4/92+2/93: H3 - Tuhkasi vuorelle, tulesi laaksoon (32s!!! Hiltunen & Uusitalo)
3/94-4/94: H - Usvien vuodenaika (Disketti hiekassa & Alighierin matriisi) (20s. Hiltunen & Sinisalo)
2/97: Kapteeni Hyperventilaattorimies tapaa tekijänsä! (5s. Rauhala)